Monet opettavat, että on tärkeää pitää ympäristö kauniina, koti järjestyksessä ja hoidetun näköisenä, jotta muu elämä ei alkaisi repsottaa. Uskon siihen, sillä olen toisinaan huomannut siivoamisen avaavan uusia portteja ja auttavan menestymään aivan siihen suoraan liittymättömissä projekteissa. Kysymys on hyvin hienosäikeisestä ja osittain näkymättömästä ketjusta, jollaista elämä kyllä suurimmaksi osaksi on muutenkin.
Siivoamistakin tärkeämpää on kuitenkin rakkaus. Rakkaus on kaikkein tärkeintä, mihin tahansa työhön ryhtyy. Siivotakin voi monenlaisella energialla: siksi, että rakastaa elämäänsä ja kotiansa tai siksi, että “on pakko”, pelkää, häpeää tai sotku ahdistaa.
Kuva: Usva Torkki
Rakkaus ja kiitollisuus avaavat silmät kauneudelle. Niiden avulla jaksaa keskittyä hoivaamaan arkipäivän asioita, olivat ne kuinka pieniä tai tavanomaisia tahansa. Onni ja tyyneys voivat loppujen lopuksi asua myös ulkoisen kaaoksen keskellä, mutta siisteimpäänkään taloon ei pääse hyvä olo, jos sen asukas ei salli sellaisen tulla.
Rakkaus ja kiitollisuus saavat näkemään olennaisen. Lapsen ja puolison, oman itsensä, ihmisen kaiken keskellä. Tämä hetki on pian ohitse, 8-vuotias leikkii legoilla ja tarvitsee minut siihen. Tiskit ovat tiskaamatta, mutta lapsen ilo on suurempi ja aikuisuutensa onnellisempi, jos leikin hetken juuri nyt. Minä itse, lapsi ja aikuinen minussa tarvitsevat ruokaa, unta ja ulkoilua – ja huomiota.
Rakkaus ja sen avain, kiitollisuus, poistavat paineet myös siivouksen ja sisustuksen suhteen. Kun ihminen on tullut itsellensä rakkaaksi, hän tuntee, mistä pitää, ja puolustaa sitä. Se on tila, jossa voi haltioituneena lukea sisustuslehtiä ja yhtä lumoutuneena katsella oman elämänsä ihanaa pesää, vaikka se olisi hyvin eri näköinen.
Rakkaudesta syntyy myös se sisäinen hehku, joka näkyy ulospäin selittämättömänä säteilynä. Ihmistä eivät loppujen lopuksi tee unohtumattoman kauniiksi mitkään vaatteet, meikit, kampaukset, kehon muodot, jos sisältä ei kumpua kiitollisuus olemassaoloa kohtaan. Ilo on eleganttia. Karisma on kiitollisuutta, joka kuohuu yli.
Kun ihmisen sydän on täysi ja onnellinen, se lopulta muuttaa ympäristöäkin rajusti. Sellainen sydän tekee huomiokyvystä vahvan, etsii iloa ja hyvyyttä. Se saattaa muuttaa ulkonäköä tai sisustusta, saada siivoamaan useammin. Mitä tahansa. Mutta se tapa on niin paljon kevyempi ja lopputulos ihmeellisempi kuin mitä ikinä silkka muutosvimma voi saada aikaan.
Kuva: Usva Torkki
“On vain yksi ehto, elinehto: värisevää sielua ei saa tallata.” T. Taberman
Rakkaudella,
Tiia Maria